Viime jutussa puimmekin lyhyesti hiihtokauden päättymistä. Nyt Korona näkyy ja tuntuu täällä Äkäslompolossakin, vaikka varsinaisia tartuntoja on koko Lapissa vasta vähän. Matkailu hyytyi sen verran, että meiltä loppui työt ainakin toistaiseksi. Oikeastaan koko kylä on aivan sulkeutunut. Ja lievästi sanottuna hiljaiselta näyttää loppukevät ja alkukesä, mutta toki sitten toukokuussa täällä on normaalistikin paikat kiinni, kun yrittäjät lepäävät kauden jälkeen. Pikaratkaisuna pestauduttiin lumenpudotushommiin, jotta saataisi pikku puskuria tilille. Aivan mukavaa hommaa, vaikka päivät märissä kengissä joutuukin olemaan. Ja käyhän tuokin jonkinlaisesta reenistä, kun tuntikaupalla kampeaa katolta metrin lumikerrosta kolallinen kerrallaan alas. Tuntuu olevan mahdotonta ennustaa mitä tapahtuu kuukauden päästä, tai edes huomenna. Tähän asti ainakin ollaan jonkin verran aliarvioitu koronan vaikutuksia meidän elämään. Aina kun luulee, että ei tämä enää hullummaksi voi muuttua, niin näköjään kyllä voi.
Mutta toisen asian päättyminen tarkoittaa usein toisen alkamista, toivottavasti niin myös tässäkin tapauksessa. Toiveissa nimittäin on, että pikkuhiljaa alkaisi meidänkin osalta yksi Lapin kahdeksasta vuodenajasta, nimittäin hankikantokevät. Tai oikeastaanhan se on jo jonkin aikaa ollut käynnissä, mutta meille tuo vuodenaika kuitenkin tarkoittaa nimensä mukaisesti hankikantokelejä. Tänään käytiin jo vähän kokeilemassa. Ei tikulla jäätä, vaan hiihtäen hankea. 😊 Metsässä ja suolla ei vielä oikein päässyt, mutta ylempänä tunturin puuttomilla alueilla jo pääsi nautiskelemaan. Sen verran on tuuli kovettanut hankea ja pyyhkinyt viimepäivien lumisateet, että puurajan yläpuolella hanki kesti hiihtämistä oikeinkin hyvin. Eli ei tässä kannata alkaa murehtimaan. Kaunista luontoa ei voi edes korona meiltä viedä ja pitää vaan keksiä oikeat tavat ja välineet siellä liikkua. Ja töitäkin näyttää tekeville löytyvän, kun osaa kysellä. Oikeastaan voikin todeta, ettei meillä täällä varsinaisesti mitään vastoinkäymisä ole, tilanteet vaan muuttuu.😊
Elämä on ihmisen parasta aikaa, mutta niin on kevätkin 😊
Iina ja Niila