Takapihalle tuntureita, kiitos!

Meistä tulee ensi viikolla kolarilaisia, kun me muutetaan nyt pysyvästi Äkäslompoloon. Siellähän me ollaan jo pari talvea ja osittain kesääkin paljolti vietetty, joten aika hyvin tiedetään, mihin ollaan ryhtymässä. Aluksi majaillaan pikkuruisessa mökissä, mutta onpahan talvi aikaa rauhassa etsiä mieleistä ja pysyvämpää ratkaisua. Eli vaikka olemme kohta virallisesti kodittomia, niin ei tarvitse olla huolissaan, loma-asuntoa vain ei voi ilmoittaa kodiksi.

Hyvin me näköjään Rovaniemelläkin viihdyttiin. Kymmenen vuotta tuli syksyllä täyteen näissä maisemissa, mutta nyt mieli halajaa vieläkin pohjoisemmaksi. Pitäisi olla tuntureita takapihalla 🙂

Joitain asioita jäädään varmasti silti kaipaamaan täältä pohjoisen pääkaupungista.

1. Vaarojen ympäröimä jokimaisema. Varsinkin Kuninkaanlaavulta, Tottorakalta sekä Ounasvaaran ja Syväsenvaaran näkötorneista avautuva maisema saa aina huokailemaan ihastuksesta. Se on alkanut tuntua kotiseudulta. Jätkänkynttiläsillan komea silhuetti ja Koskipuiston vehreys uimarantoineen taas kaunistavat keskustan aluetta.

Rovaniemi ei ole mitenkään arkkitehtuurisesti kummoinen kaupunki, mutta jätkänkynttiläsillassa on kyllä tyyliä.
Juhannusaattoillalle sattui (kerrankin) mukava keli 🙂
Monet kerrat on tässä poikettu lenkillä maisemia ihailemassa tai nojailtu polviin sauvarinteen jälkeen.

2. Ounasvaaran latuja ja polkuja on kierretty niin lukemattomat kerrat, että hieman haikealta tuntuu niistä luopua. Toki saadaan niin huikeat reitit ja maisemat tilalle, että ei ehkä sittenkään muisteta paljon ikävöidä.

3. Kunnon Paikka on ollut meidän vakiokuntosali jo monta vuotta. Siellä on aina kiva tunnelma ja superystävällinen henkilökunta. Hiihtäjien tavanomaisten voimatreenien lisäksi ollaan käyty välillä ryhmäliikuntatunneillakin. Varsinaisille jumppatunneille meillä ei ole oikeastaan ollut tarvetta, mutta itse olen tykännyt, että Barre (baletti), Sh’bam ja Bodyjam tuulettavat mieltä ja haastavat koordinaatiokykyä ja tasapainoa aika kivalla ja tehokkaalla tavalla. Varsinkin Riinan ohjaamilla tanssitunneilla sitä ihan tuntee olevansa taitavampikin tanssija kuin oikeasti on. 🙂  Psst, älkää kertoko kenelläkään, mutta sain Niilankin houkuteltua pari kertaa balettiin! 😀

4. Kaikki palvelut, mitä voisi kuvitella tarvitsevansa, löytyy Rovaniemeltä. Budjetista ja aikatauluista johtuen ollaan aika vähän teatteria, ravintoloita ja erikoiskauppoja käytetty, mutta vaikkapa suutarille ja pankkipalveluille saattaa välillä olla tarvetta. No täältähän ne edelleen löytyy, parin tunnin ajomatkan päästä vain. 😀

Voisiko joku alkaa valmistaa Äkäslompolossakin oikeaa gelatoa?

5. Hyvät on liikenneyhteydet Rovaniemeltä joka suuntaan. Pääasiassa autolla ollaan viime aikoina ajeltu (tästä hiihtäjien pakollisesta varustemäärästä johtuen), mutta opiskeluaikoina käytettiin usein junaa ja joskus tarvittaessa on tullut lennettyäkin. Ja ainakin meille on ollut helppo tulla kyläilemään melkein millä vaan kulkuneuvolla. Mutta kuten jo tuossa edellä kirjoitin, solekko pari tuntia tästä eteenpäin niin on jo Äkäslompolossa. 

Ja sitten taas toisaalta on asioita, joita ei tule ikävä. Rovaniemellä ylintä päätäntävaltaa tuntuvat käyttävän rakennusyhtiöt, jotka haluavat täyttää keskustan ja sen ympäristön viimeiset tyhjät paikat ja puistot kerrostaloilla ja hotelleilla. Eihän tänne kuulemma kukaan halua tulla, jos ei ole tornitaloja ja kunnon kylpylää. Rovaniemeläiset itse arvostavat kyselyiden mukaan puhdasta luontoa, johon pääsee nopeasti keskustastakin. Uskoisin, että turistitkin valitsevat ihan toisen matkakohteen, jos ensisijaisesti tornitalot kiinnostavat. Rovaniemen kaupungin taloudellinen ahdinko ymmärrettävästi aiheuttaa päättäjissä epätoivoa, mutta kaupunkia ympäröivän luonnon tuhoaminen tekee kyllä peruuttamatonta vahinkoa niin paikallisille asukkaille kuin matkailullekin. Osittain talousvaikeuksista ja osittain arvovalinnoista johtuu kai myös se, että täällä ollaan kymmenkunta vuotta tuskailtu kuinka heikosti latuja ajetaan luonnon lumien aikaan. Kuntoilijalle toki useimmiten ihan riittävästi, mutta hei jos mainostaa olevansa talviurheilukaupunki ja urheiluopisto on virallinen Olympic Training Center niin voisi ainakin Oukun latujen olettaa olevan kunnossa joka päivä. Onneksi vajaa vuosi sitten latujen hoidon otti asiakseen sellaiset ihmiset, jotka selvästi tekevät pienellä budjetilla parhaansa. Lisäksi ilmastonmuutos lämmittää jo täällä Rovaniemen korkeudellakin talvea uhkaavasti lyhentäen sitä molemmista päistä. Voisi sanoa, että vielä tähänkin aikaan vuodesta keli on plus miinus nolla. Ylläksellä talvi on toivottavasti hieman kauemmin turvassa.

Tämä nyt ei kuvaa Rovaniemen latujen normaalia tilannetta, mutta olipahan kerran tämänkin näköistä yhden tuulisen yön jälkeen.
Ylläksellä meitä odottaa jo oikea ja luminen talvi 🙂

Vaikka Rovaniemi on pieni kaupunki, niin ajoittain nämäkin liikenneruuhkat ja ihmispaljoudet tuntuvat olevan liikaa. Kaipaisin enemmän juuri luonnonrauhaa, mieluiten erämaan rauhaa. Kohta sitä onkin koko ajan tarjolla, kun Ylläksen satojen kilometrien talvireitit lähtevät melkein ovelta. Liikkuessa kuulee vain suksien suhinan ja pysähtyessä hiljaisuuden. Joo, kyllä nyt tuntuu, että on oikea aika siirtyä elämässä eteenpäin, tarkoitan pohjoiseenpäin.

Ei siis kannata lähettää meille joulukorttia tai muuta postia enää tähän vanhaan osoitteeseen. Jos olet jo lähettänyt, niin ei se mitään, kyllä nekin saadaan ohjattua vielä Äkäslompoloon. Laitahan vaikka viestiä, niin pistän uuden osoitteen tulemaan.

Kohta ollaan taas näissä maisemissa <3

Tunnelmallista ja mahdollisimman kiireetöntä joulun odotusta haluan toivottaa ihan kaikille!

Iina (ja Niila komppaa)

2 comments

  1. Seuraan teidän päivityksiänne ja Markus hiihtojanne!

  2. Olipa mukava lukea kuulumisia ja uutisia. Itsekin siellä pohjoisessa (Kittilässä) 6 vuotta asuneena ymmärrän hyvin valintanne. Onnea uuteen tupaan ja menestystä teille molemmille!

Comments are closed.